Kasvisruualla on moralistinen brändi
Kuva: Amarand Agasi (CC by-nc-sa 2.0)
Kasvissyönti on tunnetusti terveellistä, ympäristöystävällistä ja eettistä. Miksei se sitten ole huomattavasti nykyistä suositumpaa? Ehkä juuri edellä mainituista syistä.
Kasvissyönnin yllä leijuu moraalisen ylemmyyden sädekehä. Se ärsyttää ihmisiä. Jo pelkkä oman vegetaarisen tai vegaanisen ruokavalion mainitseminen on monelle sekasyöjälle punainen vaate. Kasvisruokavalion viesti on: minä olen terveellisempi, ympäristöystävällisempi ja eettisempi ihminen kuin sinä.
Kasvisruoka on erityisesti nuorten korkeakoulutettujen kaupunkilaisnaisten ruokaa, jos tilastoihin on uskominen. Heidän demografinen vastakohtansa ovat keski-ikäiset, kansakoulun käyneet Esson baarien miehet. Ehkä avain kasvissyönnin suosion kasvattamiseen olisikin viimeksi mainitun kohderyhmän huomioiminen. Se tosin edellyttäisi tyystin toisenlaista strategiaa kuin tähän asti on käytetty.
Asia tuli mieleeni joku aika sitten syödessäni kaverini laittamaa, seitanista valmistettua vegaanista Beef Wellingtonia. Ruoka oli rasvaista, suolaista ja epäterveellistä, eli sanalla sanoen herkullista. Sana "kasvisruoka" herättääkin liian monessa mielikuvan höyrytetyistä porkkanoista ja kukkakaalista - eli mauttomasta, vähärasvaisesta ja proteiinittomasta terveysruuasta, jonka "nauttimisen" jälkeen syöjälle jää lähinnä nälkä ja paha mieli.
Jos kasvisruokavalion suosiota halutaan edelleen kasvattaa, ehkä julkisuuteen tarvitaankin sydän- ja verisuonisairauksista kärsiviä rekkamiehiä kertomaan, kuinka he pilasivat terveytensä rasvassa käristetyillä soijasuikaleilla ja suolapitoisuuden raja-arvot reippaasti ylittävillä seitanpihveillä. Ehkä sitten soijawieninleike maistuisi myös Reiskalle ja Jarmolle?
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Ennen 1918-lahtaamista vaativien kommenttien hyökyä, täytyypä todeta, että Perälä puhuu asiaa.
Aika hankalaksi vaan kävisi elämä, kun proteiinit pitäisi tulla keinotekoisista lähteistä (varsinkin, kun puhutaan 2g x painokilo -periaateella), ja kun en nytkään syö viljaa.
Miksi hankaloittaisin elämääni? Tuollainen hiilariruokavalio ei muuten ole karppausta terveellisempää.
Hei Ari! No vaikka siksi, ettei maapallo kestä nykyistä lihankulutusta?
Minä en elä enkä voi syödä heinää, nauta voi,minä voin syödä naudan tuottamaa maitoa ja maitojalosteita ja lopuksi naudan.Voiko Erkki Perälä kumppaneineen läpivuoden maassamme elää pelkillä heinillä,lyhyt vastaus pyydän.
Aimo Remes,
Jos sulle tulee joskus erektiohäiriöitä, sepelvaltimotauti, masennus, eturauhassyöpä, sydäninfarkti, diabetes tai verenpainetauti, muista että sinulle oli tarjolla ruokavalio, joka tutkitusti ennaltaehkäisee nämä sairaudet, mutta käytit mielummin aikasi maailman heikoimmilla heinä-argumenteilla trollailuun, kuin asian tutkimiseen ja ymmärtämiseen.
Mutta ei hätää, ko. sairauksien eteneminen voidaan myös kääntää myöhemmissäkin vaiheissa.
http://www.pmri.org/research.html#highlights
http://www.heartattackproof.com/
Hei Aimo! Muuten ei lisättävää Heikin kommentteihin, mutta tämän kirjoitukseni pointti taisi olla, ettei kasvisruoka ole "heinää". Mut voihan sitä toki kommentoida lukemattakin.
Aimo,
Voit syödä soijaa, seitania, pähkinöitä, papuja ynnä muuta proteiinipitoista kasvissafkaa. Maidonvastikkeita ovat esimerkiksi soija-, manteli- ja kauramaito. Pelkällä heinällä ei siis tarvitse elää.
Ps. valtaosa maailman soijatuotannosta on rehua karjaeläimille, vaikka voisimme syödä tuon soijan itsekin. Eli ne proteiinit kierrätetään eläinten kautta jostain kumman syystä.
Perälä, jotenkin veikkaan, että tuolla argumentilla ei ole erityisemmin vastakaikua (varsinkin, kun puhutaan 2g x painokilo -periaateella). Sen sijaan niin "ikävää" kuin se onkin, niin lihan hinta tuskin on laskusuunnassa. Varsinkaan, kun maataloustukiaiset alkavat jossain vaiheessa saavuttaa hyväksyttävyytensä päätepistettä.
Jep, mutta ekologinen argumentti kuitenkin on se kiistämätön. Eikä se ole itsessään moralismia vaan fakta. Moralismin puolelle lipsutaan siinä vaiheessa, kun oma elämäntyyli ja valinnat nostetaan toisen yläpuolelle. Mutta lienet oikeassa siinä, ettei noita blogimerkinnän alussa mainitsemiani rationaalisia argumentteja kovin moni osta. Siksi tää uudelleenbrändäys olisikin tärkeää. Ihmiset tykkää hyvästä ja halvasta. Tehdään siis kasvisruuasta sellaista!
Itestäni tuskin koskaan tulee vegeä, mutta luulen että reaalista itselläni olisi mm. pari vegepäivää viikossa vaikkapa. Luulen että tälläiseen kehitykseen kannattaa suunnata totaalikieltäytymisen ajamisen sijaan. Väitän että pelaa paremmin.
Hyönteiset ja muut niljakkaat otukset on kuitenkin tulevaisuuden proteiinia. Niis on kovat ravintoarvot.
Hei Miikka! Kirjoitin juuri esille nostamastasi aiheesta muutama vuosi sitten blogiini: http://erkkiperala.fi/2007/09/12/halpaa-lihaa/
Ruusunen ja Perälä, onko teillä todella niin naivi usko,että maamme väestö olisi voinut yleensäkään kasvaa näinkään suureksi pelkällä kasvisruualla,tai että maamme kasviselintarviketuotanto pystyisi ruokkimaan väestömme.Se on uskoa usmien haamujen,ei uskoa ihmisien.
Fantom käyttää tiettävästi kasvisruokaa koska on kuolematon.
Aimo, tiedätkö kuinka paljon on asukkaita esim. Intiassa?
Tiedätkö mitä siellä syödään?
Tutustu ihmeessä aiheesta tehtyihin tutkimuksiin, niin ei tarvitse suunnistaa pelkkien omien vakaumuksellisten mielipiteidesi pohjalta!
Tiedätkö Aimo vielä kuinka omavarainen on lihantuotantomme? Kuinka iso osa joudutaan tuomaan muualta? Kuinka iso osa rehusta tuodaan muualta?
Tässäkään kohtaa ei Heikin kommentteihin pahemmin lisättävää. Ruuantuotanto on hyvin erilaista nyt kuin se oli sata vuotta sitten. Ja kuten Heikki totesikin, väkirikkaimmissa maissa on näihin päiviin asti pärjätty kasvispitoisella ruokavaliolla. Nyt ovat tosin kiinalaiset innostuneet lihansyönnistä, mikä ei tiedä todennäköisesti hyvää Aimonkaan kukkarolle.
Aimo, luuletko sinä oikeasti, että Suomessa on syöty aina lihaa näin paljon?
Sinä kun olet vanhempaa ikäpolvea, niin kerropa oliko sinun kouluaikanasi koulussa jokaisessa ruuassa lihaa?
Suomessa jos olisi Bill Clintonin ja Ozzy Osbournen kaltaisia tunnettuja esimerkkitapauksia, jotka ovat siirtyneet kasvisruokaan juurikin pelastaakseen terveytensä, rohkaistuisivat tämä ns. Esson miehetkin.
Kuitenkin on tieteellisesti osoitettu kasvipohjaisen ruoan kääntävän mm. diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja eturauhassyövän etenemisen, jotka ovatkin 'Esson miesten' yleisimpiä vaivoja.
Jos tieto kohtaisi ihmiset paremmin, kasvissyönnistä voisi tulla Suomessa seuraava karppaus.
Heikki, juuri näin. Esikuvat ovat tärkeitä - vaikka tuo blogimerkintäni olikin osittain ironiaa. Kasvissyönnin edut ovat terveyden ja ympäristön kannalta kiistattomat, mutta rationaalinen argumentointi ei jotenkin tunnu sopivan ihmisten ruokavalioihin. Tästä syystä pitääkin yrittää muuttaa ensisijaisesti kasvisruuan imagoa. Kiitokset myös leffavinkistä!
Mitä enemmän jotkut jälkianoreksiaa potevat naiset kieltäytyvät lihasta, sitä halvempaa liha on ja sitä enemmän voit sitä itse syödä. Kysynnän lasku laskee aina hintoja. Akateeminen nainen syö heinää = köyhäkin mies saa ostettua lihaa.
http://atuubi.yle.fi/videot_ja_kuvat/id-100411?page=238/Vege_vege_kasvis...
Tämä logiikka toki toimisi, jos lihan määrä maailmassa olisi vakio. Onneksi myös lihan tarjonta laskee kysynnän laskun myötä, ei pelkkä hinta.
Nuori mies, tietäisitpä kuinka halpaa kala oli 30 vuotta sitten.
Minun logiikkani lähtee siitä,että maassamme tuotamme itse tarvittavat elintarvikkeemme emmekä riistä niitä rahallamme toisilta.Meitä on Suomessa liikaa jos emme kykene tai halua tuottaa ruokaamme itse.On turha verrata maatamme Intiaan jossa on aivan erilaiset kasvuolosuhteet.
On tasavarmaa,että lehmä on se joka on mahdollistanut väestömme ruokahuollon.Minkähänverran eskimot ovat yleensä käyttäneet vihanneksia,kysympä teiltä kuinka nälkä teillä pitäisi olla jotta suostuisitte syömään lihaa?
"Minun logiikkani lähtee siitä,että maassamme tuotamme itse tarvittavat elintarvikkeemme"
Tuotatko itse yhtään syömästäsi ruoasta?
Valtakunnallisella tasolla ajateltuna omavaraisuudesta puhuminen on epärealistista jeesustelua.
Suomeen tuotiin tullin mukaan vuonna 2009:
Lihaa ja lihatuotteita 206 miljoonan euron edestä
Maitotaloustuotteita ja munia 270 miljoonalla
Kalaa ja kalavalmisteita 225 miljoonalla
Rehuaineita 203 miljoonalla
"Meitä on Suomessa liikaa jos emme kykene tai halua tuottaa ruokaamme itse."
Mitä ehdotat ratkaisuksi tähän? Lahdataanko punavihreät? Tuontikielto elintarvikkeille ja vahvimmat jäävät henkiin?
"kuinka nälkä teillä pitäisi olla jotta suostuisitte syömään lihaa?"
Käsitän lihan ruokana, mutta ruokana jota en syö. Ei ole tarvettakaan, koska on saatavilla ekologisempia, eettisempiä ja terveellisempiä vaihtoehtoja. Tarpeeksi kun olisi nälkä niin luulen että voisin tietyissä olosuhteissa syödä jopa ihmisen lihaa.
Liha on halpaa ainoastaan koska se tuotetaan:
-Erilaisten tukijärjestelmien avulla
-Eläimille tarpeetonta kärsimystä tuottaen
-Ruokkien eläimiä niiden luonnollisesta ruokavaliosta poiketen, usein esim. Etelä-Amerikassa polkutuotetulla geenimanipuloidulla soijalla. Suomessa valkuaisrehun tuonnin osuus on 85% luokkaa.
-Eläimiä ylilääkiten, esim. antibiooteilla, josta seurauksena antibiooteille vastustuskykyiset virukset, sikainfluenssat jne.
Jauhelihapaketti voi maksaa 2,49 Lidlissä, mutta sen todellinen hinta on paljon suurempi. Suurin hinta siitä koituu ympäristölle, ja sen myötä lapsenlapsillemme.
Heikillä hyvät pointit. Lisäisin tuohon ainoastaan sen, että kalan hintaan vaikuttaa todennäköisesti myös ylikalastus: http://wwf.fi/maapallomme/itameri/kestava-kalastus/
Toki osaa kalalajeista viljellään, mutta osa aiotaan ilmeisesti kalastaa lyhytnäköisesti sukupuuttoon ja vasta sitten katsotaan, mitä vaikutuksia tällä on ekosysteemiin.
Sano vielä että nämä soijalehmät lentävätkin.Oletko ollut käytännön kotieläintalouden kanssa tekemisissä, tuskin.
"Sano vielä että nämä soijalehmät lentävätkin."
Kommentissani olevat asiat pitävät paikkansa, joten en koe tarvetta lähteä mukaan ala-arvoiseen kommentointiisi!
"Oletko ollut käytännön kotieläintalouden kanssa tekemisissä, tuskin."
Olen ollut.
Kyllä näitä hihhuli-juttuja riittää, mä olen ollut enimmäkseen kasvisruokailija noin 30 vuotta.
Mutta kyllä hevosen liha maistuu ja hirvenkin liha. Metukka kun on rasvaista.
Hittoon kaikenmaailmaan eettisyydet. Ne on feikkipuheita.
Totuus on, että suurimmalta osalta kasvispitoinen ruoka takaa huomattavasti paremman olon, kuin ns normiruoka !
Tämä oli jo ainakin kuudes kerta kun pitää tämäkin KIRJOITTAA.
Vaikka sikari joskus maistuukin, maistuu kukkakaali ja porkkana erinomaiselta, harvinaisen teennäinen poliittinen kirjoitus. Exxon oilin Suomessa edesmennyt Esso kin on 'liikaa'
'Get Real', niinkuin Kalle Isokallio sanoo.
Pidän kasvisruoan eko-uskottavuutta ainakin jossain määrin kyseenalaisena. Jos joutuu kaikki tarpeelliset ravinteet saadakseen syömään ympäri vuoden ympäri maailmaa tuotettuja ravintoaineita, saattaa eko-vaikutus hukkua rahteihin. Tällöin kasvisruokailu muuttuukin elitismiksi.
Lihan epäekologisuus on yhtä suuri kysymysmerkki: ongelma on ennenkaikkea siihä, että tuotanto tapahtuu nykymaailmassa keskitetysti. Jos omaan pihaan voisi kesäksi ottaa lampaan, voisi tulla toimeen ilman ruohonleikkuria jolloin ilmastonmuutoskin estyisi, ja talvella voisi sitten kutoa villasukkaa, jolloin asunnon lämpötilaakin voisi laskea. Päivällisellä sitten syötäisiin hyvää lammaspataa. Ongelma on siinä, ettei EU-byrokratian vuoksi tavallinen ihminen voi enää ottaa hyötyeläimiä perustamatta kanalaa, sikalaa, lampolaa yms. Järjestelmä on sairas, mutta lihansyönti ja tuottaminen paikallisesti ei olisi mikään ongelma, ja kovalla äänellä huudetut ilmastovaikutuksetkin voisi unohtaa tyhjänpuhumisena.
Huomattava osa eläintenkin rehusta tuodaan Suomeen ulkomailta. Lisäksi suurissa määrissä kuljettaminen ei aiheuta kovin suuria päästöjä, jos ei lentokoneella viedä. Usein suurimmat päästöt tulevatkin siitä, kun käydään autolla hakemassa ne ruoat marketista.
Mutta paljon järjettömyyttä kuljetuksiin toki liittyy, kuten vaikkapa uutinen kalan rahtaamisesta ees ja taas Euroopasta Kiinaan kertoo.
Juurikin näin, Brasiliasta tuodaan eläin- ja ihmisrehuksi soijaa, joka on kasvatettu sademetsään hakatulla pellolla. Tätä ongelmaa ei lihan todellisessa lähituotannossa ole. Jos minä pihalleni ottaisin muutamia lampaita, en tuottaisi soijaa Brasiliasta, vaan jättäisin ruohonleikkurin ostamatta. Ruoantuotannon liika keskittäminen on ongelma, olkoonpa kyse liha- tai kasvisravinnosta.
Vanhasuomalaista elämäntapaa ekologisempaa tuskin on: ruoka tuli omalta pellolta, ja osa pelto/piharavinnon energiasta säilöttiin kotieläimiin, jotka sitten talvella teurastettiin kun leipä oli lopussa. Paskan sisältämiä ravinteita ei johdettu puhdistamon kautta itämereen, vaan ajettiin takaisin peltoon, jolloin ravinteet kiersivät pientä mutta erittäin järkevää kehää.
Nykyinen ympäristövouhotus taitaa olla monelta osin aidosti luonnollisen elämäntavan pilkkaa.
Tommi,
"Vanhasuomalaista elämäntapaa ekologisempaa tuskin on: ruoka tuli omalta pellolta, ja osa pelto/piharavinnon energiasta säilöttiin kotieläimiin, jotka sitten talvella teurastettiin kun leipä oli lopussa."
Kuules taitaisipa vain olla niin, että tuollaisella tuotantotavalla lihan hinta nousisi paljon ja tuotantomäärät laskisivat, sillä tuollainen tuotantotapa ei yksinkertaisesti voi hinnassa ja tehokkuudessa kilpailla tehotuotannon kanssa.
Tuo johtaisi siihen, että lihansyönti vähenisi, samalla tavalla kuin lihansyönti oli Suomessa paljon vähäisempää vuosikymmeniä sitten.
Edellisiin kommentteihin ei lisättävää. Kuulisin mielelläni Tommin vastaukset niihin.
Kernaasti, mihin jäi vielä vastaamatta?
"Kuules taitaisipa vain olla niin, että tuollaisella tuotantotavalla lihan hinta nousisi paljon ja tuotantomäärät laskisivat, sillä tuollainen tuotantotapa ei yksinkertaisesti voi hinnassa ja tehokkuudessa kilpailla tehotuotannon kanssa."
Pyhä Pietari sentään, minähän kerroin tavan, jolla säästän ruohonleikkurin ja bensojen hinnan, sekä voin pudottaa taloni lämpötilaa. Mikä siitä nyt tekee kallista?
Huom! En ole tekemässä mitään totaalista tehotuotannon pika-alasajoa, mutta siihen suuntaan kehitystä pitäisi ehdottomasti ohjata.
Suuri ongelma on siinä, että koko yhteiskuntamallimme pakottaa meidät kuluttamisen oravanpyörään. Maatalousyhteiskunta perustui säästämiseen, mikä oli oikeasti ekologista. Jos syödään brasilian sademetsässä tuotettua soijaa paljon tai vähän, ollaan kuitenkin tukemassa järjestelmää, joka jättää jälkeensä ryöstöviljellyt entiset metsänpohjat ja intiaaniheimot, joilta elämäntapa ja -mahdollisuudet on riistetty, mutta huipulla istuva kapitalisti sentään porskuttaa ja siirtyy riistämään seuraavaa kohdetta.
Pientuotanto ei kannata, koska sen ei haluta kannattavan. Tuoreena suomalaisena esimerkkinä liipaisimella oleva maidon tilamyynti: jotta saisit elinkeinoa jatkaa, tulee sinun perustaa meijeri ja käydä läpi melkoinen byrokratia.
Kummasta luulet tuottajan hyötyvän enemmän, siitä, että hän myy maidon kuluttajalle 1€/litra vai siitä, että maito kulkee keskusliikkeen ja tehtaan kautta kuluttajalle hintaan 1€/litra? Sama koskee lihan ja epäilemattä kasvistenkin pientuotantoa. Tuotanto, jalostus ja myynti on erilaisilla pykälillä ajettu harvoihin käsiin, vaikka teurastusta, juustoloita yms. yms. osaamista on löytynyt suomesta jokaisesta pienestäkin kylästä varmaankin hamalta varhaiskeskiajalta asti. Tästä hyötyvät keskusliikkeet ja niiden hallituksissa istuvat poliitikot. Eli järjestelmä jossa elämme, ei enää ole aito demokratia, vaan korporatistinen.
Jos pientuotannon mahdollistaminen lyhyellä aikavälillä nostaisikin hintaa (mistä en ole aivan varma), olisi se pitkällä tähtäimellä kestävää. Tuhatpäistä karjaa joudut kasvattamaan ulkomaisella soijalla, muutamia eläimiä -kuten todettua- voi pitää vaikka omakotitalon pihassa, eikä ruokkiminen juurikaan kuormita ympäristöä. Sen sijaan saat kelvokasta lantaa, jonka voit laittaa kukkapenkkiin biolanin tuotteiden sijaan. Kun ekologisuuslaskelmat tehdään sillä perusteella, että rehu tuotetaan brasiliasta, ollaan auttamatta päädytty teknoyhteiskuntaan, jossa luonnosta löytyvä ravinto on ravintoa vain, kun se käytetään tehtaan ja kapitalistien käsien kautta. Suomi sopii luonnonoloiltaan erinomaisen hyvin karjatalousmaaksi, ja pientareella kasvaa varsin luontevasti sopivaa apetta. Toki voidaan edelleen väittää, että ekologisempaa on syödä pelkää ulkomailta tuotua kasvista, mutta totean, että vika ei ole lihassa eikä lihan syönnissä, vaan järjestelmässä. Ja ihmisten pakottaminen viallisen järjestelmän orjiksi on väärä tie.
Keskittämisen tie ruoantuotannossa tekee ruoasta jollain aikavälillä kalliimpaa, vaarallisempaa, ja heikommin ravitsevaa. Koko yhteiskuntamalliamme pitäisi kehittää siihen suuntaan, että ihmisillä olisi mahdollisuus mahdollisimman suureen omavaraisuuteen, myös ruoan suhteen. EU-aikana Suomen omavaraisuus on tippunut todella alas, ja tämä kehitys tullaan jossain vaiheessa, tuulen kääntyessä vastaan, toteamaan maanpetokselliseksi toiminnaksi.
Mun on vaikeaa nähdä miten toiselta puolen maapalloa rahdatun soijan syöminen olisi eettistä tai ympäristöystävällistä.
Kotimetsässä heinää, lehtiä ja varpuja syöneen mustikin syöminen voisi sitä ollakin.
Suomalainen Teho-Mustikki syö tänä päivänä sitä samaa brasilialaista soijaa kuin kasvissyöjäihmisetkin. Soijan kasvatuksessa on ongelmansa, mutta jos sen syöttäminen tuotantoeläimille lopetettaisiin ja koko sato käytettäisiin ihmisravinnoksi, olisi tuotanto paljon kestävämmällä pohjalla. Kuljetus jättimäisissä rahtialuksissa kasvattaa tuotteen ekologista selkäreppua vähemmän kuin rekkaralli satamasta sisämaahan (saati Lappiin).
Liha- ja maitoteollisuus antaa mainoksissaan ymmärtää, että Mustikki "syö heinää, lehtiä ja varpuja kotimetsässä". Oikeasti se syö rehua lukittuna ahtaaseen tilaan kesät talvet. Maatalous ei ole enää samanlaista kuin viime vuosisadan puolivälissä.
Proteiinintarpeensa kannattaa täyttää pääasiassa kasvikunnan tuotteilla, ja halutessaan monipuolistaa ruokavaliotaan syömällä toisinaan suomalaista luomulihaa, riistaa ja MSC-sertifioitua, kestävästi kalastettua kalaa. (Sitä saa tietysti myös jokamiehenoikeudella suomalaisista vesistöistä itse.)
Mutta sitten voi hyvin kysyä kuinka suuri osa Suomessa syödystä lihasta on kasvatettu "kotimetsässä heinää, lehtiä ja varpuja syöden". Suurin osa Suomessa kulutetusta soijasta menee eläinten suihin.
Sitkeästi elää tämä Anttiheikkilöiden viljelemä myytti siitä, että kasvissyöjät olisivat jotenkin soijan suurkuluttajia, vaikka oikeasti homma menee juuri päin vastoin. Suomalainen sekasyöjä kuluttaa vegaania huomattavasti enemmän soijaa, vaikkei sitä itse suoraan söisi grammaakaan.
http://heikkiruusunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/61324-soijan-tuonnille-tu...
Jutsun esittämät harhaluulot elävät sitkeästi. Saisikohan MMM:ltä rahaa kasvisruokailun ja sen tiedotuksen edistämiseen? Joihinkin possunkidutuspedioihin kun käytetään satoja tuhansia euroja julkista rahaa.
http://fifi.voima.fi/uutinen/2010/helmikuu/possupedia-fi-sai-lisarahoitusta
Tämän aiheen yhteydessä on taas hyvä muistuttaa pinaattiletuista.
Ne ovat koululaisten suosikkiruoka, kasvisruoka. Pinaattiletuille löytyy myös intohimoisia vastustajia, joiden mielestä kyseessä ei ole "oikea" kasvisruoka, vaan itseasiassa "herkku", jossa on liikaa lisäaineita. Monet pinaattilettujen vastustajista vastustavat myös kasvisruokapäivää ja päinvastoin; usein perusteena on se, että koululaiset eivät tykkää kasvisruuasta.
Yksi erittäin tärkeä asia on se, että ihmiset opettelevat pitämään ruuasta. Jos eivät opettelisi, kukaan ei tykkäisi mistään muusta kuin äidinmaidosta. Toinen esimerkki voisi olla vaikkapa viininmaistelu. Kokematon ei voi sietää niitä viinejä, jotka vuosia harrastaneiden mielestä ovat kaikkein parhaimpia. Makuaisti on siis tieten tahtoen harjaannutettu tiettyä päämäärää kohti.
Ne jotka vastustavat kasvisruokaa siksi, että eivät pidä siitä... tai ainakin sillä argumentilla perustellen, voisivat miettiä a) mistä ruuasta he oikeasti pitävät, mitkä maut miellyttävät, koska kasvisruokaa on kaiken makuista ja b) kuinka heidän makutottumuksensa kehittyvät tai eivät kehity sen mukaan mitä ruokaa he valitsevat syötäväkseen.
Terveellisyyskeskustelu ruuasta on oikeastaan aika tylsää. Erittäin harvoin joku keksii jotain mielenkiintoista. Yleensä argumentit ovat tasoa "jotkut tutkimukset jossain osoittavat jotain jostain ruokavaliosta".
Eettisyyden argumentti on mielestäni paras. Jos kasvisruuasta saa saman ravinnon 1/17 vaivalla kuin lihasta, se tarkoittaa sitä että samalla peltokapasiteetilla voi ruokkia joko miljardi lihansyöjää tai 17 miljardia kasvissyöjää. Pääosin kasvisruokavaliota noudattaviakin helposti kolminkertaisen määrän keskiarvoiseen sekasyöjään nähden. Ei ehkä ole oikein sanoa, että maailman nälänhätä johtuu lihansyönnistä, mutta ei ole kovin väärin sanoa, että maailman nälänhätä voitaisiin ratkaista ilman lisäresursseja, jos lihansyönnistä luovuttaisiin. Siinä suhteessa lihansyöjä on huonompi ihminen, mutta ei kukaan ole täydellinen ja ihmisarvo on jakamaton.
Ilmastovaikutus eritoten nautojen metaanipäästöistä on merkittävä. Todellinen valinta lihansyöjille tulisi eteen jos meillä olisi henkilökohtaiset päästörajoitukset. Valinnan voisi tehdä vaikkapa lihansyönnin, autoilun ja lentokoneella matkustamisen välillä. Minkä sinä ottaisit?
http://www.parempaakouluruokaa.fi/media/uploads/pdf/pinaattiletut.jpg
HS:n pinaattilettujuttu skannattuna.
Hyviä pointteja, Jani! Ruokakulttuurissa tarvittaisiin jonkinlainen vallankumous, että elintarviketuotanto saataisiin kestävälle pohjalle. Henkilökohtaiset päästökiintiöt olisivat mainio järjestelmä hintaohjaukseen. Tekninen toteutus lienee tässä se suurin haaste.
Luulen, että moralistista brändiä lisää usein tietty kasvissyöntiin liitetty ehdottomuus. Esson kundille vegaanikaveria parempi motivaation lähde voisi olla vaikka lihansyöntinsä puolittanut kaveri, joka syö harvemmin, mutta parempaa lihaa. Näin kerrannaisvaikutusten kautta helposti kokonaislihankulutus vähenisi, vaikka niin moni ei täysin kasvissyöjäksi ryhtyisikään.
Kyllä. Termi kasvissyönti saa Mikkoaholoissa ja Esson miehissä ainoastaan defenssin päälle, jolloin koko asia tuomitaan sitä ymmärtämättä.
Jenkeissä puhutaan nykyään paljon kasvipohjaisesta ruokavaliosta (plant based diet). Mun mielestä se on hyvä termi, koska se jättää tilaa kuitenkin eläintuotteille ruokavaliossa, eikä kuulosta niin tiukalta ja ehdottomalta kuin esim. veganismi. Kasvipohjaista ruokavaliota 'markkinoidaan' nimenomaan terveysvaikutuksilla.
Ratkaisevaa tuntuu olevan se, miten saamme Esson miehet, Mikkoaholat ja Bill Clintonit uskomaan asian (ja samalla kiinnostumaan terveydestään) jo ennen sitä ekaa infarktia. Tulee melko kalliiksi meille veronmaksajille Esson miesten ohitusleikkaukset, enkä mitenkään haluaisi olla siinä tulonsiirrossa lihansyöjille mukana. Makkarapaketti maksais aika lailla enemmän jos sen hinnassa huomioitaisiin lisäkustannukset terveydenhuollolle.
PCRM:n (http://www.pcrm.org/) puhemies Dr.Neal Barnard on huomannut erektiohäiriöistä puhumisen tehokkaaksi keinoksi. Montaa ei kiinnosta mahdollinen tuleva sydäri, mutta mieskunto otetaan jo vakavammin.
http://heikkiruusunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/59736-veltosta-lihasta-er...
PCRM on haastanut jenkeissä ravintosuosituksista vastaavan USDA:n oikeuteen tieteen vastaisista ravintosuosituksista joissa eläintuotteita suositellaan. Meillä pitäisi tapahtua vastaava käänne, jotta Ravitsemusneuvottelukunta joutuisi myöntymään tieteen edessä ja lopettamaan Valion ja HK:n kanssa kuhertelun.
Hyviä pointteja! Toukolle kommenttina, että kirjoitin tuosta lihansyönnin vähentämisestä vs. absolutismista strategisena valintana joskus aiemmin blogimerkinnän: http://erkkiperala.fi/2007/09/12/halpaa-lihaa/
Itsekin kirjoittelin taannoin aamulehteen valistushenkisesti aiheesta: http://virnunblogi.blogspot.com/2009/03/kotimaista-lihaa-hinnasta-tinkim... (aamulehden toimituksen tekemä laatuotsikko oli "Laatulihaa, ehkä vähemmän?")
Tässä muutama aiheeseen liittyvä mielenkiintoinen julkaisu:
http://www.youtube.com/watch?v=es6U00LMmC4
Gary Yourofsky's entire inspirational speech on animal rights and veganism held at Georgia Tech in summer of 2010. Listen to this amazing speaker who will blow away the myths, fill your mind with interesting facts, and help you make ethical choices for a healthy heart and soul. His charismatic and straightforward style is one of a kind - a must-see for anyone who cares about nonhuman animals or wishes to make the world a better place.
Sekä loistava the collapse:
http://www.disclose.tv/action/viewvideo/50078/Collapse__part_1_/
Monet lääkärit ovat kyllä todenneet aika kyynisesti ettei ihmisellä ole lehmän pötsiä joten pelkkien kasvisten popsiminen tullee ennenpitkää kaikkea muuta kuin terveelliseksi kasvissyöjille. Elämäni aikana olen pyrkinyt välttämään juoksemista ns. edistyksellisten neuvojen perässä. Tuolla periaatteella olen mielestäni myös välttänyt monet pettymykset. Ihmiselle tekee oikein hyvää syödä kohtuullisesti ja kaikenlaisia ruokia. Pidän mm. ruisleivästä ja liharuoasta luopumista aika arvelluttavana touhuna.
Pötsit ovat nimenomaan märehtimistä varten. Kaikki kasvissyönti ei ole märehtimistä, ja esimerkiksi soijan, pähkinöiden ja papukasvien tehokas hyödyntäminen ei vaadi märehtimistä.
Kasvissyöjät ovat keskimäärin tervellisempiä kuin sekasyöjät. Tämä ei niinkään johdu siitä, ettei lihaa syödä, vaan siitä, että kasvisyöjät ovat tietoisempia siitä mitä suuhunsa laittavat ja siten osaavat syödä terveellisemmin.
Paleopiireistä vaikuttaisi kyllä löytyvän aika paljon porukkaa, jotka ovat saaneet terveytensä surkeaan jamaan vegaaniruokavaliolla. Joten eiköhän niitä esimerkkejä ala löytymään, kunhan paleo saa vähän enemmän huomiota täällä Suomessa!
AHS:n puheensa alussa Robb Wolf kertoo omista vegaaniuden aiheuttamista ongelmistaan, jotka ovat aika tyypillisiä: http://vimeo.com/27637822
Ja mitä tulee kasvissyönnin ekologisuuteen, niin siinäpä vasta ihmettelemistä riittää! Maanviljelystä varten tuhotaan isojen alueiden biodiversiteetti (ja se ulottuu usein myös peltoa laajemmalle, kun läheiset vesistöt kuivuvat kastelun takia). Pitkällä tähtäimellä maanviljelys vain köyhdyttää maaperää, ja sitä pitää keinolannoittaa - eikä sekään aina oikein riitä, vaan maaperä köyhtyy kuivaksi autiomaaksi.
Ruohoa syövien elukoiden kasvattaminen sen sijaan on oikein hyvin sopusoinnussa luonnon kiertokulun kanssa. Elukat syövät ruohoa suoraan sieltä, missä sitä kasvaa, ja samalla lannoittavat maaperää ulosteillaan, jotta ruoho kasvaa myös tulevaisuudessa. Ruuan kasvaminen tapahtuu oikein nätisti ja harmonisesti luonnon kanssa. Eikö tällainen olisi nimenomaan luonnonsuojelijan valinta pääasialliseksi ruuantuotantomentelmäksi?
Btw, jos meinaa katsoa Forks Over Knivesin, niin kannattaa ehdottomasti lukea myös kriittinen arvostelu siitä: http://rawfoodsos.com/2011/09/22/forks-over-knives-is-the-science-legit-...
Juunou, tiesitkö, että suurin osa maailman maanviljelyksestä palvelee karjataloutta? Eli jos soimaa kasvissyöjiä siitä, mitä maanviljely aiheuttaa, niin sitä suuremmalla syyllä voi soimata sekasyöjiä siitä, mitä se rehunviljely aiheuttaa. Tästä esimerkkinä vaikkapa Brasilia, jossa sademetsää raivataan juuri karjatiloiksi ja soijarehufarmeiksi. Ei niitä sademetsiä siellä raivat koska maailmassa on kasvissyöjiä, vaan koska maailmassa on karjataloutta. Luonnonsuojelijan valinta ei siis todellakaan ole raivata sademetsiä soijafarmeiksi ja karjalaitumiksi.
Ja ihmisiä on erilaisia ja yksilökohtaisesti eri ruokavaliot voivat vaihdella todella rajusti. Jotkut ovat allergisia tai elimistö ei muuten vain kestä suurta kasviten määrää, ja toisilla sama on lihatuotteille. Tiedän myös yhden tapauksen, jolla oli niin pahat ruokavammat, että pystyi syömään vain mustikoita ja hirvenlihaa.
Mutta yksittäistapauksista ei kannata tehdä yleisiä johtopäätöksiä. Kun eri ruokavaliota syöviä on tutkittu, niin kasvisruokaa syövät ovat olleet keskimäärin terveellisempiä. Tämä tosin johtuu siitä, että he panostavat enemmän ruokansa monipuolisuuteen ja laatuun kuin sekasyöjät, ei niinkään lihan puutteesta.
Tuolla nyt tarkoitin lähinnä sitä, että ekologisiin seikkoihin vetoamalla voi vastustaa vain vilja-, soija- ja maissirehulla kasvatettua lihaa, ei lihansyöntiä sinänsä. Lihankasvatus voidaan kuitenkin parhaimmillaan toteuttaa erittäin hyvin luonnonsuojelijan näkökulmasta.
Paleopiireistä löytyy paljon porukkaa jotka ovat sahailleet eri ääriruokavalioiden välillä, kuten Robb Wolf ja meikäläinen. Usein nämä vegaanivaiheen terveysongelmat liittyvät juurikin viljan yliherkkyyksiin, kuten Wolfilla ja meikäläisellä.
Ne tekijät, mitkä yhdistävät esim. paleo ja raw vegan ruokavalioita ja jotka parantavat terveyttä huomattavasti tyypilliseen länkkäridieettiin verrattuna ovat mielestäni:
-Ei prosessoituja ruokia
-Gluteenittomuus
-Maidottomuus
-Ruuan puhtaus ja alkuperäisyys, molemmissa syödään enemmän luomua ja villiruokaa
-Enemmän vihreitä kasveja ja yrttejä
-Ei puhdistettua sokeria
-Enemmän marjoja
-Enemmän juureksia, vähemmän tärkkelyspitoisia juureksia kuten perunaa
-Enemmän ravintotiheitä ruokia
-Enemmän pähkinöitä ja siemeniä
Olen vakuuttunut, että pienetkin liukumat näihin suuntiin parantaisivat monen tyypillistä länkkäriruokaa syövän terveyttä.
Vegaaniruokavaliolla olevissa ravintoainepuutoksia ei juurikaan löydy, B12-vitamiinia lukuunottamatta, jonka puutos on taas valitettavan yleistä (esim. yli puolella Brittivegaaneista). Tältä olisi tietysti helppo välttyä. Itse saan B12-vitamiinini tällä hetkellä chlorella-merilevästä.
Sen sijaan siitä, kumpi on terveellisempi, paleo vai raw vegan, en osaa sanoa. Molemmat ovat varmasti parempia kuin tyypillinen länkkäridieetti.
Tiede on havainnut, että terveimpänä pysyy kun syö kalorirajoitetusti mutta ilman ravinnepuutoksia. Tämä on saavutettavissa molemmilla ruokavalioilla.
Riista ja grass fed beef ovat tutkimusten mukaan paljon terveellisempiä kuin rypsipossu tai soijanauta. Tässä tulee kuitenkin monella talous vastaan. Riistaakaan ei riitä kaikille mitenkään. Itse liha ei ole tässä se ongelma, vaan systeemi joka suoltaa halpaa lihaa ja rohkaisee sen liialliseen kulutukseen. En taida kyllä tuntea yhtään paleo-ruokailijaa, joka söisi enemmän lihaa kuin ennen. Vähemmän, parempaa ja paremmin tuotettua, joka on hyvä suunta.
Kalakin olisi terveysruokaa, jos sitä saisi vielä jostain ilman raskasmetalleja ja PCB-yhdisteitä sekä muita vierasaineita. Rautakaudella suomalainen söi melkein kilon kalaa päivässä, nykyään samalla määrällä saisi varmaankin elohopeamyrkytyksen. Itse syön kalaa hieman välillä, tosi harvoin koska ei ole oikein aikaa itse kalastaa.
Olen vuosien saatossa kokeillut molempia ruokavalioita ja ne ovat suurimmat vaikutteet siihen, miten nyt syön. En pidä eläimen tappamista ruoaksi lähtökohtaisesti vääränä, mutta moraalini ei anna periksi tukea tehotuotantoa. Ruokavaliot ovat aina yksilökohtaisia, joten on hyvää kehitystä, että jengi ottaa vastuun terveydestään, etsii enemmän vaihtoehtoja ja kokeilee juttuja ravintosuositusten ulkopuolelta.
Paras yksittäinen ohje ruokailuun on mielestäni:
"Eat food. Not too much. Mostly plants." -Michael Pollan
Maanviljelyn tehostuminen "vihreän vallankumouksen" myötä johti meidät nykytilanteeseen, jossa väestö kasvoi räjähdysmäisesti. Selvää on se, että nykysuomalaista perusruokaa ei voisi mitenkään kestävästi syöttää maapallon väestölle. Kuten Topias mainitsi, ongelma kärjistyy todella pahasti juurikin karjatalouden takia. Nykytilanteessa olisi varmasti paljon ekologisempaa, jos kaikki maailman ihmiset olisivat vegaaneja. Mutta se ei todellakaan olisi optimi.
http://www.guardian.co.uk/commentisfree/2010/sep/06/meat-production-vega...
Paras tapa tuottaa ruokaa on mielestäni permakulttuuri/biodynaamisen viljelyn kaltainen suljettu systeemi, jossa karja laiduntaa vapaasti syöden sille ominaista ravintoa, tuottaa lannoitteet ja toimii proteiinireservinä.
Terveellisintä ruokaa niin eläin- kuin kasvikunnassakin on villiruoka. Harmi ettei meillä ole vain aikaa enää elää metsästäjä/keräilijä-elämäntyylillä. Kuitenkin, jos vaikka suomalaiset söisivät keskimäärin 10% ravinnostaan villinä, sillä olisi jo hurja ekologinen vaikutus.
Oikeillä jäljillä olet! Itsekin olin jossain vaiheessa lähes raakavegaani, mutta ei se vaan toiminut yhtä hyvin (tai helposti) kuin paleo.
Mutta vegaaniuden ongelma yleisesti ottaen on nimenomaan liiallinen vilja- ja soijatuotteiden käyttö. Ne voivat aiheuttaa kaikensorttisia ongelmia (joita blogisti peräänkuulutti), joten veganismi itsessään tuskin on mikään pelastaja. Pelkällä lihatuotteiden välttämisellä ei saa terveyttä kuntoon, eikä yksivuotisten kasvien maanviljelys tosiaankaan ole mikään kovin ekologinen tapa tuottaa ruokaa.
Jonkin sortin permakulttuuri ruohoa syövine elukoineen taitaa olla välttämätön, jotta ruuantuotanto voi olla ympäristön kannalta kestävällä pohjalla. Tämänkin vegaanit usein jättävät huomiotta, mutta ilmeisesti muutos on vähitellen tapahtumassa ja tietoisuus leviää: linkkaamasi Monbiot'n kolumni on hyvä esimerkki tästä.
En harrasta kasvissyöntiä, koska liha maistuu paremmalle.
ihminen on sekasyöjä, tähän ei tarvitse muuta perustetta kuin katsoa hammaskarttaa. kulmahampaat soveltuvat lihan pienentämiseen, tosin nykyihmisellä kulmahampaat ovat pienet ja siitä syystä esimerkiksi on keksitty jauheliha ja sikanautasäilyke ( nötkötti ).
joka tapauksessa kasvissyönti on ollut ja on edelleen pohjoisen perukoilla suhteellisen hankala järjestettävä, lihaa on sitä vastoin aina saatavilla ja sitä on myös helppo säilöä varastoon.
itse suosin myös kalaa, koska asun järven rannalla omakotitalossa. kalaa saa helposti verkkopyydyksillä, kalastaminen on paitsi ekologista niin myös terapeuttista.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 64 kommenttia